Eu-Val - Oscar Byman

EU-Vaaliohjelma

Vahvemman ja yhtenäisemmän EU:n puolesta. Puolustetaan rauhaa Euroopassa.

EU perustettiin takamaan rauha Euroopassa. Rauhanprojekti on ollut erittäin onnistunut. Mutta EU:n perustamisen jälkeen rauha Euroopassa ei ole koskaan ollut yhtä uhattuna kuin nyt. Siksi on tärkeämpää kuin koskaan, että EU on vahva, yhtenäinen ja puolustaa perusarvojamme, liberaalia demokratiaamme, oikeusvaltioperiaatetta ja vapauttamme. Meidän on puolustettava rauhaa Euroopassa.

Nykyinen EU on paljon enemmän kuin pelkkä rauhanprojekti ja arvoyhteisö. EU:n sisämarkkinat tukevat talouskasvua ja antavat meille resursseja selviytyä globaalissa kilpailussa. Sisämarkkinoilla on keskeinen rooli siinä, että suomalaiset yritykset pystyvät menestymään ja viemään tuotteitaan maailmanmarkkinoille. EU antaa meille myös edellytykset onnistua vihreässä siirtymässä, joka hyödyttää sekä taloutta että ilmastoa. Vahva EU on erittäin tärkeä Suomelle monista eri syistä.

Unionin rakentamista uhkaavat kuitenkin voimat, jotka haluavat hajottaa meidät. Näitä voimia on sekä unionin rajojen ulkopuolella, kyberavaruudessa että meidän keskuudessamme. Meidän on puolustettava EU:ta ja sitä, kuinka pitkälle olemme päässeet. Euroopan tulevaisuus lepää yhteisten arvojemme ja kykymme varassa kohdata aikamme suurimmat haasteet yhdessä. Poikkeukselliset ajat vaativat enemmän yhtenäisyyttä ja vähemmän eripuraa. Euroopan kohtalonkysymys on, etenevätkö jäsenvaltiot yhdessä vai taantuvatko ne erikseen. Jälkimmäinen vaihtoehto ravistelisi eurooppalaisen integraation peruskiviä, jotka on turvanneet rauhan jäsenmaille toisen maailmansodan päättymisestä lähtien.

Voimaa ja tahtoa kohdata uusi turvallisuustilanne

EU:n kiireellisin haaste on saada Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteettia kasvatettua. Tällä hetkellä emme pysty tuottamaan riittävästi ammuksia. Tuemme Ukrainaa jäsenmaiden varastoista, mutta tuotantomme ei pysy Venäjän tahdissa. Venäjän odotetaan tänä vuonna tuottavan kolme kertaa enemmän tykistöammuksia, kuin mitä Eurooppa ja USA pystyvät toimittamaan Ukrainalle. Nato on Euroopan turvallisuusratkaisu, mutta EU-maiden koordinointia Natossa voidaan kehittää. Samalla meidän on rakennettava strategista autonomiaamme ja asetettava Venäjälle kovempia pakotteita. Edistämällä määrätietoisesti EU:n strategista autonomiaa, koko Eurooppa voi seistä omilla jaloillaan, kun globaali kilpailu kiristyy ja kansainvälinen turvallisuusjärjestys on järkkynyt.

Vahvistetaan Euroopan puolustusteollisuutta lisäämällä puolustushankkeiden rahoitusta. EU:n puolustusteollisuusstrategia (EDIS) on pantava täytäntöön ja investointiohjelmalle (EDIP) on annettava enemmän rahoitusta. Ensisijaisesti Euroopan puolustusteollisuutta on vahvistettava jäsenmaiden tekemillä pitkäaikaisilla, ja riittävän suurilla, sopimuksilla valmistajien kanssa, mutta kaikkien keinojen on oltava käytössä. Turvallisuuspanostuksissa Suomi on Venäjän rajamaana aina nettosaaja.

EU-maiden on kannettava enemmän vastuuta Euroopan puolustuksesta myös Naton jäsenmaina. Nato on Euroopan puolustusratkaisu, mutta vahvat omat puolustusvoimat EU:n jäsenmaissa vahvistavat koko liittokunnan puolustuskykyä ja turvallisuutta.
Euroopan investointipankin tulisi muuttaa lainakriteereitään ja myöntää lainoja myös puolustusteollisuudelle.

EU:n tulisi nimittää puolustuskomissaari, jonka vastuulla on vauhdittaa puolustusteollisuutta ja seurata EU-maiden puolustusvalmiutta. Puolustusvalmiutta voi vahvistaa ja seurata olemassaolevien, selkeiden prosessien avulla (PESCO & CARD). Sotilaallista koordinointia EU:ssa on vahvistettava, mutta selkeällä erottelulla niin, että Nato vastaa puolustussuunnittelusta sotilasliittona ja EU:n sisäiset mekanismit pyrkivät varmistamaan, että jäsenmaat ovat hyvin varustettuja puolustamaan koko maanosaa paremmin.

Suomen asema EU:n rajamaana Venäjän naapurissa tarkoittaa, että Suomen tiet, satamat, rautatiet ja lentokentät tulisi priorisoida EU:n Military Mobility -rahoitusmekanismissa. Itärajan hoitamiseen meidän tulisi myös saada enemmän EU-rahoitusta.

EU:n on tuettava Ukrainaa täysin sen taistelussa Venäjän aggressiota vastaan, niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin humanitaarisen avun muodossa. EU:n on autettava kanavoimaan rahaa Ukrainan jälleenrakennukseen. Jäädytettyjen venäläisten varojen windfall-voittoja on käytettävä Ukrainan puolustamiseen. Myöhemmässä vaiheessa jäädytetyt varat tulisi käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen.

EU:n pitää pystyä tiukentamaan pakotteita Venäjää vastaan. Kaikki kauppa Venäjän kanssa on lopetettava mahdollisimman pian. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 syyskuuhun 2023 mennessä tuonti Venäjältä laski yli 80 prosenttia ja vienti yli 60 prosenttia. Vuoden 2023 lopulla EU:n viennin arvo Venäjälle oli kolme miljardia euroa. Vaikka kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt merkittävästi, sen on päätyttävä kokonaan, niin kauan kuin hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa. Niin pitkään kuin Venäjä levittää miinoja Ukrainan pelloille, emme voi levittää venäläistä keinolannoitetta EU:n pelloille.

EU:n mahdollisuuksia reagoida maailmanpoliittisiin tapahtumiin yhtenä blokkina on vahvistettava. Yksittäiset jäsenmaat eivät saa kategorisesti estää toimia Venäjän uhkien torjumiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat päätökset on tehtävä määräenemmistöllä EU:ssa.

EU:n on pidettävä ovi avoinna uusille jäsenmaille. Näin torjutaan autoritaaristen valtioiden ja voimien vaikutusvallan kasvua. EU:n yhtenäisyyttä on varjeltava ja jäsenyyttä koskevia kriteereitä ei tule muuttaa. Meidän tulee kuitenkin tutkia mahdollisuutta hyväksyä uusia jäsenmaita asteittaisella liittymisellä.

EU:n integriteettiä on suojeltava ja venäläisille oligarkeille ei tule myöntää kultaisia viisumeita, kuten jotkut jäsenmaat ovat tehneet.

EU:n on tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja demokratia-aktivisteja Venäjällä.

Toimivat sisämarkkinat tulevaisuutta varten

Toimivat sisämarkkinat ovat avain Suomen talouskasvuun. Yhteinen markkina, jossa noudatetaan markkinatalouden periaatteita, tuo menestystä ja tervettä kilpailua. Vahvat kotimarkkinat sekä kauppasopimukset kolmansien maiden kanssa antavat parhaat mahdollisuudet yrityksille menestyä globaalissa kilpailussa. Eurooppa hyötyy yhteisistä säännöistä, joissa jäsenvaltiot eivät kilpaile keskenään valtiontuilla teollisuudesta ja uusista investoinneista. Suomi ei pärjää suurten jäsenmaiden kanssa valtiontukikilpailussa. Suomen on ajettava selkeitä sääntöjä investointien suhteen ja varmistettava, että suomalaiset yritykset menestyvät kilpailussa sekä turvata Suomen houkuttelevuus investointikohteena.

EU:n on tehtävä kaikkensa houkutellakseen lisää investointeja. Sisämarkkinoista on tehtävä vielä houkuttelevammat poistamalla pullonkauloja ja syventämällä sekä laajentamalla sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin tulee vähentää ylisääntelua ja mikromanageerausta EU:ssa. Meidän on myös vahvistettava yritysten kykyä kerätä pääomaa sisämarkkinoilla.

Yrityksillä on oltava mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla sisämarkkinoilla riippumatta siitä, mistä jäsenmaasta yritys on lähtöisin. Olen avoin EU:n yhteiselle rahoitusvälineelle, jonka kautta voisi jakaa rahoitusta strategisesti tärkeille hankkeille, sen sijaan että suuret jäsenmaat tukevat omia yrityksiään suoraan.

EU:n tulisi pyrkiä strategiseen autonomiaan, vaarantamatta kuitenkaan globaalin vapaakaupan periaatetta. Kriittisillä aloilla meidän on kuitenkin pystyttävä irtautumaan esimerkiksi Venäläisistä raaka-aineista. Teollisuutemme vihreä siirtymä ei saa olla riippuvainen venäläisestä nikkelistä, eikä maataloutemme saa olla riippuvainen venäläisistä keinolannoitteista. EU:n on välittömästi laadittava strategia Venäjältä tulevien kriittisten raaka-aineiden tuonnin korvaamiseksi.

EU:n tuelee panostaa enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, esimerkiksi lisäämällä Horisontti-ohjelman rahoitusta. Näin turvaamme eurooppalaisen kilpailukyvyn ja eurooppalaiset yritykset ovat vahvempia suunnannäyttäjiä maailmanmarkkinoilla. Puiteohjelman on keskityttävä aloihin, joissa Suomi menestyy hyvin, kuten vihreä siirtymä ja teknologia.

EU:n on jatkettava työtä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi poistamalla kaupan esteitä ja helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä markkinoille. Myös digitaaliset palvelut on sisällytettävä sisämarkkinoihin.

Ensisijaisesti eurooppalaiset yritykset, eikä EU, kilpailevat maailmanmarkkinoilla. EU:n on tuettava yritysten toimintaedellytyksiä tekemällä enemmän vapaakauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa ja mahdollisuuksien mukaan ottamalla kantaa maailmanlaajuiseen valtiontukikilpailuun .

EU:n on varottava ylisääntelemästä uusia teknologioita, sillä epätarkoituksenmukainen sääntely tukahduttaa talouskasvun. Seuraavan Piilaakson tulee olla Euroopassa, vaikka Kaarinassa, Kalifornian sijasta.

Myös työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä on edistettävä, jotta suomalaiset yritykset voivat helpommin löytää osaavaa työvoimaa. Erasmus+ -vaihto-ohjelma opiskelijoille tukee integroituneempia työmarkkinoita, kun opiskelijat siirtyvät työelämään. Tutkinnot on tunnustettava laajemmin EU:ssa.

Euroopan parlamentin on vastustettava ylirsääntelyä ja mikromanageerausta EU:ssa. Sisämarkkinat tarvitsevat myös eurooppalaiset pääomamarkkinat.

Vihreä siirtymä talouden ja ilmaston hyväksi

Ilmastonmuutos on jäänyt heikentyneen turvallisuustilanteen varjoon, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen on kiireempi asia kuin kuin koskaan aikaisemmin.. Vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Helmikuu oli lämpimin helmikuu koskaan, ja yhdeksäs peräkkäinen kuukausi joka oli mittaushistorian lämpimin. Kriittisenä rajana on pitkään pidetty 1,5 asteen lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan. Viimeisten 12 kuukauden mittaustulokset osoittavat, että olemme jo ylittäneet tämän rajan. Seuraukset ovat suurelta osin ennakoimattomia ja uhkaavat olla katastrofaalisia myös Euroopassa. Yksi tehokkaimmista työkaluista, joita meillä tänään on, on päästökauppa. Se on markkinaperiaatteisiin perustuva työkalu, joka on tehokas ja hyödyttää niitä, jotka ovat kehityksen eturintamassa. Valtion yritystukien sijaan EU:n tulisi luoda puitteet, joiden sisällä vapaat markkinat voivat toimia, jotta saamme aikaan tehokkaan vihreän siirtymän.

Jo tänään suomalaisten yritysten tuotteet ja ratkaisut vähentävät globaaleja ilmastopäästöjä enemmän kuin koko Suomen vuotuiset päästöt. Tätä kehitystä on EU:n jatkettava, suomalaiset innovaatiot kärjessä.

EU:n on pidettävä kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja pyrittävä siihen, että se tapahtuisi vielä nopeammin. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista päästöistä.

Vihreää siirtymää on vauhditettava niin, että se hyödyttää sekä ilmastoa että taloutta. Vain markkinamekanismien avulla, jotka tekevät ilmastolle hyvien asioiden tekemisestä halvempaa, saamme tarpeeksi suuren joukon ihmisiä ja yrityksiä tekemään ilmastotekoja.

EU:n on tehtävä vaikuttavampia toimia Itämeren eteen. Tarvitsemme kansainvälisen kiellon, joka estää rahtialuksia päästämästä jätevesiään mereen. Meidän tulee kehittää ja skaalata merenkulun kestäviä polttoaineita. Rehevöitymistä on vähennettävä. Tarvitsemme lisää rahoitusta soveltavaan tutkimukseen Itämeren puhdistamiseksi. Samojen ehtojen on koskettava kaikkia jäsenmaita. Esimerkiksi Puolalla on suurin maatalouden ravinnevuoto Itämereen. Itämeren hyvinvoinnin on oltava yhteinen huolenaiheemme, johon on löydettävä yhteisiä ratkaisuja ja ehtoja.

EU:ssa resurssit on käytettävä tehokkaammin. Kiertotaloutta on edistettävä sekä sääntelyn että innovaatioiden kautta. Meidän on parannettava kierrätystä ja jätehuoltoa. EU:n uusi muovikorkkisääntely on erinomainen esimerkki sääntelystä, joka vaikuttaa arkeemme minimaalisesti mutta vähentää merkittävästi roskaantumista.

Fossiilivapaan energian tuotantoa on lisättävä, jotta voimme vastata teollisuuden tarpeisiin ja katkaista riippuvuutemme fossiilienergiasta Venäjältä ja muilta autoritaarisilta mailta. Tärkeintä on, että energia tuotetaan päästöttömästi.

EU:n on oltava teknologisen kehityksen kärjessä. EU:n tulisi edistää teknologioiden kehittämistä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen talteenottoon.

EU:n on toimittava yhdessä kun lisätään päästöttömän energian saatavuutta. Energialähteiden tulee olla monipuolisempia, yhteisiä energiaverkkoja tulee vahvistaa ja tarvitsemme enemmän panostuksia energian varastointiin.

Teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi EU:n on tehtävä suuria investointeja uusiutuvaan energiaan ja tuettava teknologisia innovaatiota. Nämä toimenpiteet eivät vain vähennä kustannuksia, vaan myös vähentävät ympäristövaikutuksia, mikä tekee eurooppalaisesta teollisuudesta houkuttelevamman maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Yritysten ja teollisuuden kannalta on ratkaiseva, että päätökset ovat pitkäjänteisiä ja ennustettavia. Yksityinen sektori haluaa nähdä kunnianhimoisempia tavoitteita ja selkeän suunnitelman, ja tämän EU:n on annettava heille seuraavalla toimikaudella.